Aitolohikäärme |
Aitolohikäärmeet (tällä nimityksellä erotetaan täysiveriset lohikäärmeet muista lohikäärme-tyyppiin kuuluvista olennoista) jaetaan kahteen pääluokkaan, väri- ja metallilohikäärmeisiin. Värilohikäärmeiden alalajit ovat musta, punainen, sininen, valkoinen ja vihreä lohikäärme. Ne ovat pahoja ja hurjaluontoisia. Metallilohikäärmeiden alalajit ovat
Aitolohikäärmeiden kyvyt ja voimat karttuvat iän myötä. (Muilla lohikäärme-tyyppiin kuuluvilla olennoilla ei ole tätä ominaisuutta.) Vastakuoriutuneiden yksilöiden pituus on vain muutama jalka, mutta muinaismadot voivat olla yli 100 jalan pituisia. Lohikäärmeen kokoon vaikuttavat sekä sen ikä että alalaji.
Lohikäärmeen aineenvaihdunta toimii kuin tehokas sulatusuuni, joten se voi käyttää ravinnokseen elotontakin ainesta. Jotkut lohikäärmeet ovat suorastaan persoja elottomalle ruoalle.
Vaikka lohikäärmeiden tavoitteet ja päämäärät vaihtelevat alalajista toiseen, kaikille on yhteistä ahneus. Ne haalivat kolikoita suuriksi keoiksi ja keräävät niin paljon jalokiviä ja taikaesineitä kuin mahdollista. Lohikäärme ei mielellään jätä kalleuskätköään pitkäksi aikaa vaan poistuu pesästään vain tarkkailemaan lähiympäristöään tai etsimään ruokaa. Mikään määrä rikkauksia ei ole sille kylliksi. Se nauttii aarteensa katselemisesta ja paistattelee sen kimalluksessa. Se kasaa omaisuutensa usein ruumiinmuotojaan myötäileväksi vuoteeksi, minkä vuoksi muinaismadon vatsanahkaan on voinut upota ajan saatossa satoja jalokiviä ja kolikoita.
Kaikki lohikäärmeet puhuvat lohikäärmekieltä.
Taistelu
Lohikäärme iskee taistelussa voimakkailla kynsillään ja leuoillaan, mutta sillä on käytössään myös henkäysase ja koon salliessa muitakin hyökkäystapoja. Se pysyttelee usein ilmassa vihollistensa ulottumattomissa ja nujertaa ne kantamahyökkäyksillään. Vanhemmat ja älykkäämmät lohikäärmeet osaavat arvioida vastustajiensa kyvyt ja tuhoavat vaarallisimman vihollisen ensimmäisenä (tai välttelevät sitä, kunnes heikommat viholliset on lyöty).
Alla olevaan taulukkoon on koottu erikokoisten lohikäärmeiden tilat, ulottumat, kehoaseet ja kehoaseiden tuottamat vauriot.
| Lohikäärmeen tila/ulottuma, hyökkäykset ja vauriot | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 puraisu | 2 kynnet | 1 rusennus | |||||
| Hyvin pieni | 2½ j/0 j (puraisu 5 j) | – | – | – | – | ||
| Pieni | 5 j/5 j | – | – | – | – | ||
| Keskikokoinen | 5 j/5 j | – | – | – | |||
| Iso | 10 j/5 j (puraisu 10 j) | – | – | ||||
| Valtava | 15 j/10 j (puraisu 15 j) | – | |||||
| Suunnaton | 20 j/15 j (puraisu 20 j) | ||||||
| Giganttinen | 30 j/20 j (puraisu 30 j) | ||||||
| |||||||
Puraisu
Puraisuhyökkäys tuottaa taulukossa ilmoitetut vauriot, joihin lisätään lohikäärmeen Voimakkuus-hyvitys. Lohikäärme voi käyttää puraisuaan myös vihollisten sieppaamiseen, jos sillä on Sieppaus-valtti.
Kynnet
Kynsihyökkäys tuottaa taulukossa ilmoitetut vauriot, joihin lisätään puolet lohikäärmeen Voimakkuus-hyvityksestä (pyöristetään alaspäin). Lohikäärme voi käyttää kynsiään myös vihollisten sieppaamiseen, jos sillä on Sieppaus-valtti. Kynsihyökkäykset ovat toissijaisia hyökkäyksiä, mikä tuottaa hyökkäysheittoon sakkoa –5. (Monilla lohikäärmeillä on Sarjahyökkäys-valtti, joka pienentää sakon –2:een).
Siiveniskut
Lohikäärme voi iskeä vihollista molemmilla siivillään silloinkin, kun se lentää. Siiveniskut tuottavat taulukossa ilmoitetut vauriot, joihin lisätään puolet lohikäärmeen Voimakkuus-hyvityksestä (pyöristetään alaspäin). Siiveniskut katsotaan toissijaisiksi hyökkäyksiksi.
Hännänsivallus
Lohikäärme voi sivaltaa vihollista hännällään kerran kierroksessa. Hännänsivallus tuottaa taulukossa ilmoitetut vauriot, joihin lisätään lohikäärmeen Voimakkuus-hyvitys puolitoistakertaisena (pyöristetään alaspäin). Hännänsivallus katsotaan toissijaiseksi hyökkäykseksi.
Rusennus (Po)
Kooltaan vähintään Valtava lohikäärme voi laskeutua tai loikata perustoimintona vihollistensa päälle ja rusentaa ne alleen. Rusennushyökkäys tehoaa vain vihollisiin, jotka ovat vähintään kolme kokoluokkaa lohikäärmettä pienempiä (lohikäärme voi yrittää normaaleja jyräämis- ja painihyökkäyksiä tätä isompiakin vihollisia vastaan).
Rusennushyökkäys vaikuttaa kaikkiin olentoihin, jotka päätyvät lohikäärmeen tilaan. Tilassa olevien olentojen on onnistuttava Refleksi-laistossa (vaikeusaste sama kuin lohikäärmeen henkäysaseella) tai ne joutuvat sidontaan ja kärsivät rusennushyökkäyksen vauriot automaattisesti. Jos lohikäärme yrittää jatkaa sidontaa seuraavilla kierroksilla, yritykset ratkaistaan normaalein painitestein. Viholliset kärsivät rusennushyökkäyksen vauriot jokaisella kierroksella, jonka ne ovat sidonnassa.
Rusennushyökkäys tuottaa taulukossa ilmoitetun määrän ruhjontavaurioita, joihin lisätään lohikäärmeen Voimakkuus-hyvitys puolitoistakertaisena (pyöristetään alaspäin).
Häntäpyyhkäisy (Po)
Kooltaan vähintään Suunnaton lohikäärme voi pyyhkäistä hännällään perustoimintona. Pyyhkäisy vaikuttaa puoliympyrään, jonka säde on 30 jalkaa (Giganttisilla lohikäärmeillä 40 jalkaa) ja jonka alkupisteenä on valittu ruudukkoviivojen risteyskohta lohikäärmeen tilan reunalla. Pyyhkäisy vaikuttaa kaikkiin alueella oleviin olentoihin, jotka ovat vähintään neljä kokoluokkaa lohikäärmettä pienempiä. Pyyhkäisy tuottaa taulukossa ilmoitetut vauriot, joihin lisätään lohikäärmeen Voimakkuus-hyvitys puolitoistakertaisena (pyöristetään alaspäin). Pyyhkäisylle altistuvat olennot voivat yrittää puolittaa vauriot Refleksi-laistolla (vaikeusaste sama kuin lohikäärmeen henkäysaseella).
Paini
Lohikäärme ei yleensä turvaudu painihyökkäyksiin, joskin sen rusennushyökkäyksissä (ja mahdollisen Sieppaus-valtin yhteydessä) käytetään normaaleja painisääntöjä. Jos lohikäärme on painissa, se voi käyttää henkäysasettaan, loitsujaan, loitsunomaisia kykyjään ja yliluonnollisia kykyjään, mutta tämä vaatii aina onnistuneen Keskittyminen-testin.
Henkäysase (Yl)
Henkäysaseen käyttö on perustoiminto. Kun lohikäärme on henkäissyt, se voi henkäistä seuraavan kerran vasta 1n4 kierroksen kuluttua. Vaikka lohikäärmeellä olisi useita henkäysasetyyppejä, se voi silti henkäistä vain kerran 1n4 kierroksessa. Henkäysaseen purkaus saa alkunsa valitusta lohikäärmeen tilan reunassa sijaitsevasta ruudukkoviivojen risteyskohdasta ja etenee lohikäärmeen valitsemaan suuntaan alla olevassa taulukossa ilmoitetun alueen verran. Jos henkäysase tuottaa vaurioita, sen alueella olevat olennot voivat yrittää puolittaa ne Refleksi-laistolla. Laiston vaikeusaste riippuu lohikäärmeen iästä ja alalajista, ja se ilmoitetaan kunkin alalajin tiedoissa. Vaurioita tuottamattomien henkäysaseiden laistoissa pätee sama VA (laistoheiton tyyppi ilmoitetaan alalajin kuvauksessa). Henkäysaseen laiston vaikeusaste on 10 + puolet lohikäärmeen kestonoppamäärästä + lohikäärmeen Ruk-muunnin.
Henkäysase voi olla joko juovan tai keilan muotoinen. Aseen vaikutusalue riippuu lohikäärmeen koosta.
Kauhistava läsnäolo (Po)
Nuori aikuinen tai sitä vanhempi lohikäärme voi pelottaa vihollisiaan pelkällä läsnäolollaan. Tämä kyky vaikuttaa automaattisesti aina, kun lohikäärme hyökkää, rynnäköi tai lentää vihollistensa yläpuolelta. Kaikki olennot alueella, jonka säde on 30 jalkaa × lohikäärmeen ikäryhmän järjestysluku, altistuvat tälle vaikutukselle, jos niillä on vähemmän kestonoppia kuin lohikäärmeellä. Jos vaikutukselle altistuva olento onnistuu Tahto-laistossa (VA 10 + puolet lohikäärmeen kestonoppamäärästä + lohikäärmeen Kar-muunnin), se on immuuni kyseisen lohikäärmeen kauhistavalle läsnäololle seuraavat 24 tuntia. Laistossa epäonnistuva olento, jolla on enintään 4 KN, muuttuu 4n6 kierrokseksi pakokauhuiseksi. Laistossa epäonnistuva olento, jolla on vähintään 5 KN, muuttuu 4n6 kierrokseksi säikähtäneeksi. Lohikäärmeen kauhistava läsnäolo
Loitsut
Lohikäärme osaa ja langettaa oppiloitsuja kuten ikäryhmänsä taulukkorivillä ilmoitetun tason taikuri ja saa lisäloitsuja mahdollisesta korkeasta Karisma-arvostaan. Jotkin alalajit pystyvät valitsemaan osaamikseen loitsuiksi myös papinloitsuja ja valtapiiriloitsuja, joskin ne katsotaan tällöin oppiloitsuiksi.
Loitsunomaiset kyvyt
Lohikäärmeen loitsunomaiset kyvyt riippuvat sen iästä ja alalajista. Sillä on kaikki ikäryhmänsä kohdalla ilmoitetut kyvyt ja lisäksi kaikki nuorempien ikäryhmien kyvyt. Loitsunomaisten kykyjen langettajataso on joko lohikäärmeen ikäryhmän järjestysluku tai lohikäärmeen taikurilangettajataso, kumpi vain on suurempi. Laistojen vaikeusaste on 10 + lohikäärmeen Kar-muunnin + loitsutaso. Kutakin loitsunomaista kykyä voidaan käyttää kerran päivässä, ellei toisin mainita.
Vauriovähennys
Nuorilla aikuisilla ja sitä vanhemmilla lohikäärmeillä on vauriovähennystä. Niiden kehoaseet katsotaan taika-aseiksi, kun selvitetään niiden kykyä sivuuttaa muiden olentojen vauriovähennys.
Immuuniudet (Po)
Kaikki lohikäärmeet ovat immuuneja nukutus- ja jähmetysvaikutuksille. Kukin alalaji on ikäryhmästä riippumatta immuuni yhdelle tai kahdelle muullekin hyökkäysmuodolle. Nämä immuuniudet ilmoitetaan alalajin kuvauksessa.
Loitsunsieto (Po)
Lohikäärme oppii iän myötä vastustamaan loitsuja ja loitsunomaisia kykyjä. Loitsunsiedon taso eri ikäryhmissä ilmoitetaan kunkin alalajin kuvauksessa.
Sokkoaisti (Po)
Lohikäärme aistii kaikkien olentojen tarkan sijainnin 60 jalan säteellä itsestään. Jos lohikäärme ei kuitenkaan varsinaisesti näe aistimaansa olentoa, olento on täydellisessä näkösuojassa lohikäärmeeltä.
Tarkkanäköisyys (Po)
Lohikäärme näkee hämärässä neljä kertaa pitemmälle ja normaalissa valaistuksessa kaksi kertaa pitemmälle kuin ihminen. Sillä on myös pimeänäkö 120 jalkaan asti.
Taidot
Lohikäärmeellä on taitopisteitä yhteensä (6 + Äly-muunnin, vähintään 1) × (kestonoppamäärä + 3). Useimmat lohikäärmeet valitsevat
Valtit
Kaikilla lohikäärmeillä on vähintään yksi valtti, jonka lisäksi ne saavat valtteja kestonoppamääränsä mukaan kuten muutkin olennot. Lohikäärmeiden suosimia valtteja ovat Aseeseen keskittyminen (kynnet tai puraisu), Harjaantunut hajotusisku, Heilurikäännös, Hyökkäys ohilennosta, Lekuttelu, Niittäminen, Nopea aloite, Sieppaus, Sokkotaistelu, Valppaus ja Väkihyökkäys sekä kaikki taikureille sallitut ja hyödylliset taianmuuntovaltit.
Lohikäärmeiden vaellusliikkuminen
Sekä väri- että metallilohikäärmeet ovat erittäin kestäviä lentäjiä ja voivat taittaa nopeasti huimia taipaleita. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, lohikäärmeen vaelluslentonopeus riippuu sen taktisen liikkumisen lentonopeudesta.
Kun lohikäärme vaeltaa maata pitkin, se ei väsy yhtä nopeasti kuin muut olennot. Jos se yrittää kiiruhtaa tai suorittaa pikamarssin, tainnuttavat vauriot ovat mahdollisia vain kerran 2 tunnissa eivätkä kerran tunnissa.
Lohikäärmeennahka
Haarniskasepät voivat valmistaa lohikäärmeennahasta valiohaarniskoja ja -kilpiä.
Värilohikäärmeet
Värilohikäärmeet ovat lohikäärmeiden sukukunnan paha haara. Ne ovat väkivaltaisia, ahneita, turhamaisia ja ilkeitä.
Musta lohikäärme
| Lämpimät suot | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 4; nuori 5; varhaisaikuinen 7; nuori aikuinen 9; aikuinen 11; varttunut 14; vanha 16; hyvin vanha 18; ikivanha 19; suurmato 20; muinaismato 22 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina kaoottis-paha | |
| Poikanen 5–6 KN; hyvin nuori 8–9 KN; nuori 11–12 KN; varhaisaikuinen 14–15 KN; nuori aikuinen 17–18 KN; aikuinen 20–21 KN; varttunut 23–24 KN; vanha 26–27 KN; hyvin vanha 29–30 KN; ikivanha 32–33 KN; suurmato 35–36 KN; muinaismato 38+ KN | |
| Poikanen +3; hyvin nuori +3; nuori +3; varhaisaikuinen +4; muut – |
Mustaa lohikäärmettä kutsutaan kallomaisen naamansa takia toisinaan pääkallolohikäärmeeksi. Vaikutelmaa tehostaa se, että naamanahka kuoriutuu vähitellen pois sarvien juuresta ja poskipäiltä (kuoriutumisesta ei ole lohikäärmeelle haittaa). Vastasyntyneen mustan lohikäärmeen suomut ovat pienet, ohuet ja kiiltävät. Iän karttuessa ne kasvavat, paksuuntuvat ja himmenevät, mikä helpottaa maastoutumista soilla.
Musta lohikäärme pitää varsinkin kolikoista. Vanhemmat yksilöt sieppaavat toisinaan ihmisolioita, kiristävät niiltä tietoja
| Mustat lohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 4n12+4 (30) | 2n4 (13) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 7n12+7 (52) | 4n4 (14) | – | ||||||||||||
| Nuori | 10n12+20 (85) | 6n4 (17) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 13n12+26 (110) | 8n4 (18) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 16n12+48 (152) | 10n4 (21) | 19 | ||||||||||||
| Aikuinen | 19n12+76 (199) | 12n4 (23) | 20 | ||||||||||||
| Varttunut | 22n12+110 (253) | 14n4 (26) | 23 | ||||||||||||
| Vanha | 25n12+125 (287) | 16n4 (27) | 24 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 28n12+168 (350) | 18n4 (30) | 27 | ||||||||||||
| Ikivanha | 31n12+186 (387) | 20n4 (31) | 28 | ||||||||||||
| Suurmato | 34n12+238 (459) | 22n4 (34) | 31 | ||||||||||||
| Muinaismato | 37n12+296 (536) | 24n4 (36) | 33 | ||||||||||||
| Mustien lohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 60 j, lento 100 j (keskiverto), uinti 60 j | 15 (+2 koko, +3 kehopanssari), kosketus 12, valmistautumaton 15 | Immuunius hapolle, | – | – | |
| Hyvin nuori | 60 j, lento 100 j (keskiverto), | 17 (+1 koko, +6 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 17 | – | – | ||
| Nuori | 19 (+9 kehopanssari), | – | – | |||
| Varhaisaikuinen | 22 (+12 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 22 | – | – | |||
| Nuori aikuinen | 24 (–1 koko, +15 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 24 | VV 5/taika | 1. | 17 | ||
| Aikuinen | 27 (–1 koko, +18 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 27 | 3. | 18 | |||
| Varttunut | 29 (–2 koko, +21 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 29 | VV 10/taika | 5. | 21 | ||
| Vanha | 32 (–2 koko, +24 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 32 | 7. | 22 | |||
| Hyvin vanha | 35 (–2 koko, +24 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 35 | VV 15/taika | 9. | 23 | ||
| Ikivanha | 38 (–2 koko, +24 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 38 | 11. | 25 | |||
| Suurmato | 39 (–4 koko, +24 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 39 | VV 20/taika | 13. | 26 | ||
| Muinaismato | 42 (–4 koko, +24 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 42 | 15. | 28 | |||
Taistelu
Musta lohikäärme yrittää väijyttää vihollisensa naamioitumalla ympäristöönsä. Jos se taistelee metsäisellä suolla, se pysyttelee mieluiten vedessä tai maalla, sillä puunrungot ja -latvat hankaloittavat lentämistä. Jos se joutuu alakynteen, se pakenee lentäen, jotta ei jättäisi jälkiä, ja piiloutuu syvään lampeen tai allikkoon.
Henkäysase (Yl)
Mustalla lohikäärmeellä on yksi henkäysasetyyppi, happojuova.
Vedessähengitys (Po)
Musta lohikäärme kykenee hengittämään vedessä ja voi käyttää henkäysasettaan, loitsujaan ja muita kykyjään esteettä veden alla.
Vedenturmelu (Lo)
Aikuinen tai sitä vanhempi musta lohikäärme voi muuttaa kerran päivässä 10 j3 vettä seisovaksi, saastuneeksi ja eläimille kelpaamattomaksi. Tällä kyvyllä voi pilata muitakin nesteitä, kunhan niissä on vettä. Jos neste on taikaesine (esimerkiksi taikajuoma) tai se on jonkun hallussa, se voi välttää turmelemisen Tahto-laistolla (vaikeusaste on sama kuin lohikäärmeen kauhistavalla läsnäololla). Tämä kyky vastaa 1. tason loitsua. Sen kantama on sama kuin lohikäärmeen kauhistavalla läsnäololla.
Matelijain lumous (Lo)
Musta muinaismato voi käyttää tätä kykyä kolmesti päivässä. Kyky toimii muutoin kuten ryhmittäinen lumous, mutta se vaikuttaa vain matelijaeläimiin. Muinaismato voi viestiä kaikkien lumoamiensa matelijoiden kanssa niin kuin olisi langettanut eläinten puhutus
Muut loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – pimeys (varhaisaikuinen tai sitä vanhempi; säde 10 jalkaa/ikäryhmä), hyönteisvitsaus (ikivanha tai sitä vanhempi); 1/päivä – kasvien suurennus (vanha tai sitä vanhempi).
Taidot
Piiloutuminen, Uinti ja Äänetön liike katsotaan mustien lohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Punainen lohikäärme
| Lämpimät vuoristot | |
| | |
| Poikanen 4; hyvin nuori 5; nuori 7; varhaisaikuinen 10; nuori aikuinen 13; aikuinen 15; varttunut 18; vanha 20; hyvin vanha 21; ikivanha 23; suurmato 24; muinaismato 26 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina kaoottis-paha | |
| Poikanen 8–9 KN; hyvin nuori 11–12 KN; nuori 14–15 KN; varhaisaikuinen 17–18 KN; nuori aikuinen 20–21 KN; aikuinen 23–24 KN; varttunut 26–27 KN; vanha 29–30 KN; hyvin vanha 32–33 KN; ikivanha 35–36 KN; suurmato 38–39 KN; muinaismato 41+ KN | |
| Poikanen +4; hyvin nuori +5; nuori +6; muut – |
Poikasena punaisella lohikäärmeellä on pienet, kirkkaan tulipunaiset suomut, jotka kiinnittävät petoeläinten ja metsästäjien huomion. Niinpä se pysytteleekin maan alla, kunnes se pystyy pitämään puolensa. Nuoruusiän lopulla suomujen puna tummuu ja kiilto himmenee. Ajan myötä suomut kasvavat, paksuuntuvat ja muuttuvat koviksi kuin metalli. Punaisen lohikäärmeen kaulus ja siivet ovat reunoilta siniharmaat tai purppuranharmaat. Tämäkin väri tummenee iän karttuessa. Punaisen lohikäärmeen silmäterät haalistuvat vähitellen, ja vanhimpien yksilöiden silmät ovat jo silkkaa kivisulaa.
| Punaiset lohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 7n12+14 (59) | 2n10 (15) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 10n12+30 (95) | 4n10 (18) | – | ||||||||||||
| Nuori | 13n12+39 (123) | 6n10 (19) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 16n12+64 (168) | 8n10 (22) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 19n12+95 (218) | 10n10 (24) | 21 | ||||||||||||
| Aikuinen | 22n12+110 (253) | 12n10 (26) | 24 | ||||||||||||
| Varttunut | 25n12+150 (312) | 14n10 (28) | 26 | ||||||||||||
| Vanha | 28n12+196 (378) | 16n10 (31) | 29 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 31n12+248 (449) | 18n10 (33) | 31 | ||||||||||||
| Ikivanha | 34n12+306 (527) | 20n10 (36) | 34 | ||||||||||||
| Suurmato | 37n12+370 (610) | 22n10 (38) | 35 | ||||||||||||
| Muinaismato | 40n12+400 (660) | 24n10 (40) | 38 | ||||||||||||
| Punaisten lohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 16 (+6 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 16 | – | – | |||
| Hyvin nuori | 18 (–1 koko, +9 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 18 | – | – | |||
| Nuori | 21 (–1 koko, +12 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 21 | 1. | – | |||
| Varhaisaikuinen | 24 (–1 koko, +15 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 24 | 3. | – | |||
| Nuori aikuinen | 26 (–2 koko, +18 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 26 | VV 5/taika | 5. | 19 | ||
| Aikuinen | 29 (–2 koko, +21 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 29 | 7. | 21 | |||
| Varttunut | 32 (–2 koko, +24 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 32 | VV 10/taika | 9. | 23 | ||
| Vanha | 33 (–4 koko, +27 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 33 | 11. | 24 | |||
| Hyvin vanha | 36 (–4 koko, +30 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 36 | VV 15/taika | 13. | 26 | ||
| Ikivanha | 39 (–4 koko, +33 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 39 | 15. | 28 | |||
| Suurmato | 42 (–4 koko, +36 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 42 | VV 20/taika | 17. | 30 | ||
| Muinaismato | 41 (–8 koko, +39 kehopanssari), kosketus 2, valmistautumaton 41 | 19. | 32 | |||
| ||||||
Taistelu
Punainen lohikäärme on niin itsevarma, ettei se yleensä vaivaudu arvioimaan vastustajiensa kykyjä. Kohteen havaitessaan se päättää saman tien, hyökätäkö vai ei, ja käyttää jotakin aiemmin laatimaansa suunnitelmaa. Jos vastustaja on pieni ja heikko, lohikäärme laskeutuu maahan ja surmaa sen kynsillään ja hampaillaan, sillä henkäysase voi tuhota myös uhrin mahdolliset aarteet.
Henkäysase (Yl)
Punaisella lohikäärmeellä on yksi henkäysasetyyppi, tulikeila.
Esineen paikannus (Lo)
Varhaisaikuinen tai sitä vanhempi punainen lohikäärme voi käyttää tätä kykyä kuten samannimistä loitsua kerran päivässä jokaista saavuttamaansa ikäryhmää kohden.
Muut loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – salaisvaikutus (vanha tai sitä vanhempi); 1/päivä – polunlöytö (ikivanha tai sitä vanhempi), selko sijainnista (muinaismato).
Taidot
Arvon arviointi, Hämäys ja Loikkaus katsotaan punaisten lohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Sininen lohikäärme
| Lauhkeat autiomaat | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 4; nuori 6; varhaisaikuinen 8; nuori aikuinen 11; aikuinen 14; varttunut 16; vanha 18; hyvin vanha 19; ikivanha 21; suurmato 23; muinaismato 25 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina lainkuuliais-paha | |
| Poikanen 7–8 KN; hyvin nuori 10–11 KN; nuori 13–14 KN; varhaisaikuinen 16–17 KN; nuori aikuinen 19–20 KN; aikuinen 22–23 KN; varttunut 25–26 KN; vanha 28–29 KN; hyvin vanha 31–32 KN; ikivanha 34–35 KN; suurmato 37–38 KN; muinaismato 40+ KN | |
| Poikanen +4; hyvin nuori +4; nuori +5; muut – |
Sinisten lohikäärmeiden väri vaihtelee heleän taivaansinisestä synkän tummansiniseen. Autiomaan hiekkatuulten kiiltäviksi hiomat suomut eivät juuri kasva iän myötä, joskin ne paksuuntuvat ja kovenevat. Olennon nahasta kuuluu usein heikkoa huminaa ja rätinää, joka on kerääntynyttä hankaussähköä. Ääni voimistuu lohikäärmeen suuttuessa tai valmistautuessa hyökkäykseen, ja samalla ilma sen ympärillä alkaa tuoksua mereltä ja hiekalta. Kirkkaan värinsä vuoksi sininen lohikäärme on helppo havaita aavikolla, joskin se kaivautuu usein hiekkaan ja jättää näkyviin jää vain osan päästään.
Siniset lohikäärmeet viihtyvät aavikon taivaalla, varsinkin päivisin, jolloin ilma on kuumimmillaan. Taivaansiniset yksilöt osaavat naamioitua taivasta vasten.
Sininen lohikäärmeen pesä on valtava maanalainen luola, jonne se on kasannut kaikki aarteensa. Se kerää mitä tahansa arvokkaalta näyttävää mutta pitää eniten jalokivistä, eritoten safiireista.
| Siniset lohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 6n12+6 (45) | 2n8 (14) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 9n12+18 (76) | 4n8 (16) | – | ||||||||||||
| Nuori | 12n12+24 (102) | 6n8 (18) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 15n12+45 (142) | 8n8 (20) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 18n12+72 (189) | 10n8 (23) | 21 | ||||||||||||
| Aikuinen | 21n12+105 (241) | 12n8 (25) | 23 | ||||||||||||
| Varttunut | 24n12+120 (276) | 14n8 (27) | 25 | ||||||||||||
| Vanha | 27n12+162 (337) | 16n8 (29) | 27 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 30n12+180 (375) | 18n8 (31) | 29 | ||||||||||||
| Ikivanha | 33n12+231 (445) | 20n8 (33) | 31 | ||||||||||||
| Suurmato | 36n12+288 (522) | 22n8 (36) | 33 | ||||||||||||
| Muinaismato | 39n12+312 (565) | 24n8 (37) | 35 | ||||||||||||
| Sinisten lohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 100 j (keskiverto) | 16 (+1 koko, +5 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 16 | Immuunius sähkölle, | – | – | |
| Hyvin nuori | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 18 (+8 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 18 | – | – | ||
| Nuori | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 21 (+11 kehopanssari), | – | – | ||
| Varhaisaikuinen | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 23 (–1 koko, +14 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 23 | 1. | – | ||
| Nuori aikuinen | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 26 (–1 koko, +17 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 26 | VV 5/taika | 3. | 19 | |
| Aikuinen | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 28 (–2 koko, +20 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 28 | 5. | 21 | ||
| Varttunut | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 31 (–2 koko, +23 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 31 | VV 10/taika | 7. | 22 | |
| Vanha | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 34 (–2 koko, +26 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 34 | 9. | 24 | ||
| Hyvin vanha | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 150 j (heikko) | 37 (–2 koko, +29 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 37 | VV 15/taika | 11. | 25 | |
| Ikivanha | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 200 j (kömpelö) | 38 (–4 koko, +32 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 38 | 13. | 27 | ||
| Suurmato | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 200 j (kömpelö) | 41 (–4 koko, +35 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 41 | VV 20/taika | 15. | 29 | |
| Muinaismato | 40 j, kaivautuminen 20 j, lento 200 j (kömpelö) | 44 (–4 koko, +38 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 44 | 17. | 31 | ||
| ||||||
Taistelu
Tyypillinen sininen lohikäärme joko hyökkää taivaalta tai lymyilee hiekassa, kunnes vihollinen on 100 jalan päässä. Vanhemmat yksilöt parantavat yllätyksen mahdollisuutta erikoiskyvyillään, kuten kangastuksella. Pako on siniselle lohikäärmeelle pelkuruutta, joten se perääntyy taistelusta vain vakavasti haavoittuneena.
Henkäysase (Yl)
Sinisellä lohikäärmeellä on yksi henkäysasetyyppi, salamajuova.
Veden luonti/hävitys (Lo)
Kaikenikäiset siniset lohikäärmeet voivat käyttää tätä kykyä kolmesti päivässä. Kyky toimii muutoin kuten veden luonti
Äänien matkinta (Po)
Varhaisaikuinen tai sitä vanhempi sininen lohikäärme voi matkia kaikkia kuulemiaan ääniä ja puhujia aina halutessaan. Kuulijoiden on onnistuttava Tahto-laistossa (vaikeusaste on sama kuin lohikäärmeen kauhistavalla läsnäololla), jotta ne havaitsisivat petoksen.
Muut loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – vatsastapuhunta (aikuinen tai sitä vanhempi); 1/päivä – kangastus (vanha tai sitä vanhempi), verho (ikivanha tai sitä vanhempi), arkkikangastus (muinaismato).
Taidot
Hämäys, Loitsutuntemus ja Piiloutuminen katsotaan sinisten lohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Valkoinen lohikäärme
| Kylmät vuoristot | |
| | |
| Poikanen 2; hyvin nuori 3; nuori 4; varhaisaikuinen 6; nuori aikuinen 8; aikuinen 10; varttunut 12; vanha 15; hyvin vanha 17; ikivanha 18; suurmato 19; muinaismato 21 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina kaoottis-paha | |
| Poikanen 4–5 KN; hyvin nuori 7–8 KN; nuori 10–11 KN; varhaisaikuinen 13–14 KN; nuori aikuinen 16–17 KN; aikuinen 19–20 KN; varttunut 22–23 KN; vanha 25–26 KN; hyvin vanha 28–29 KN; ikivanha 31–32 KN; suurmato 34–35 KN; muinaismato 37+ KN | |
| Poikanen +2; hyvin nuori +3; nuori +3; varhaisaikuinen +5; muut – |
Poikasena valkoisen lohikäärmeen suomut kiiltelevät kuin peilit. Ajan myötä kiilto häviää, ja vanhimmilla yksilöillä on sikin sokin valkoisia, vaaleansinisiä ja vaaleanharmaita suomuja.
| Valkoiset lohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 3n12+3 (22) | 1n6 (12) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 6n12+6 (45) | 2n6 (14) | – | ||||||||||||
| Nuori | 9n12+18 (76) | 3n6 (16) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 12n12+24 (102) | 4n6 (18) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 15n12+45 (142) | 5n6 (20) | 17 | ||||||||||||
| Aikuinen | 18n12+72 (189) | 6n6 (23) | 20 | ||||||||||||
| Varttunut | 21n12+105 (241) | 7n6 (25) | 21 | ||||||||||||
| Vanha | 24n12+120 (276) | 8n6 (27) | 23 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 27n12+162 (337) | 9n6 (29) | 25 | ||||||||||||
| Ikivanha | 30n12+180 (375) | 10n6 (31) | 27 | ||||||||||||
| Suurmato | 33n12+231 (445) | 11n6 (33) | 29 | ||||||||||||
| Muinaismato | 36n12+288 (522) | 12n6 (36) | 32 | ||||||||||||
| Valkoisten lohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 60 j, kaivautuminen 30 j, lento 150 j (keskiverto), uinti 60 j | 14 (+2 koko, +2 kehopanssari), kosketus 12, valmistautumaton 14 | – | – | ||
| Hyvin nuori | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 150 j (keskiverto), uinti 60 j | 16 (+1 koko, +5 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 16 | – | – | ||
| Nuori | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 18 (+8 kehopanssari), | – | – | ||
| Varhaisaikuinen | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 21 (+11 kehopanssari), | – | – | ||
| Nuori aikuinen | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 23 (–1 koko, +14 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 23 | VV 5/taika | – | 16 | |
| Aikuinen | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 26 (–1 koko, +17 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 26 | 1. | 18 | ||
| Varttunut | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 28 (–2 koko, +20 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 28 | VV 5/taika | 3. | 20 | |
| Vanha | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 31 (–2 koko, +23 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 31 | 5. | 21 | ||
| Hyvin vanha | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 34 (–2 koko, +26 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 34 | VV 15/taika | 7. | 23 | |
| Ikivanha | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 200 j (heikko), uinti 60 j | 37 (–2 koko, +29 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 37 | 9. | 24 | ||
| Suurmato | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 250 j (kömpelö), uinti 60 j | | VV 20/taika | 11. | 25 | |
| Muinaismato | 60 j, kaivautuminen 30 j,lento 250 j (kömpelö), uinti 60 j | 41 (–4 koko, +35 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 41 | 13. | 27 | ||
Taistelu
Valkoinen lohikäärme syöksyy äkkiarvaamatta taivaalta tai ponnahtaa esiin veden, jään tai hangen alta. Se käyttää ensin henkäysasettaan ja iskee sitten yksittäisiä vihollisia muilla hyökkäyksillään.
Henkäysase (Yl)
Valkoisella lohikäärmeellä on yksi henkäysasetyyppi, kylmyyskeila.
Jääkävely (Po)
Tämä kyky toimii muutoin kuten hämähäkkikosketus-loitsu, mutta lohikäärmeen kiipeämän pinnan on oltava jäinen. Kyky on voimassa jatkuvasti.
Jäätävä sumu (Lo)
Vanha tai sitä vanhempi valkoinen lohikäärme voi käyttää tätä kykyä kolmesti päivässä. Kyky muistuttaa jähmeä sumu
Muut loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – sumupilvi (varhaisaikuinen tai sitä vanhempi), tuulenvihuri (aikuinen tai sitä vanhempi), jääseinämä (ikivanha tai sitä vanhempi); 1/päivä – säiden hallinta (muinaismato).
Taidot
Piiloutuminen, Uinti ja Äänetön liike katsotaan valkoisten lohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Vihreä lohikäärme
| Lauhkeat metsät | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 4; nuori 5; varhaisaikuinen 8; nuori aikuinen 11; aikuinen 13; varttunut 16; vanha 18; hyvin vanha 19; ikivanha 21; suurmato 22; muinaismato 24 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina lainkuuliais-paha | |
| Poikanen 6–7 KN; hyvin nuori 9–10 KN; nuori 12–13 KN; varhaisaikuinen 15–16 KN; nuori aikuinen 18–19 KN; aikuinen 21–22 KN; varttunut 24–25 KN; vanha 27–28 KN; hyvin vanha 30–31 KN; ikivanha 33–34 KN; suurmato 36–37 KN; muinaismato 39+ KN | |
| Poikanen +5; hyvin nuori +5; nuori +5; varhaisaikuinen +6; muut – |
Vihreän lohikäärmeen suomut ovat poikasena ohuet, hyvin pienet ja aivan tummanvihreät – lähestulkoon mustat. Iän myötä ne kasvavat, vaalenevat ja saavat lehtien, safiirin ja oliivin sävyjä, mikä helpottaa naamioitumista metsässä.
| Vihreät lohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 5n12+5 (37) | 2n6 (13) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 8n12+16 (68) | 4n6 (16) | – | ||||||||||||
| Nuori | 11n12+22 (93) | 6n6 (17) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 14n12+42 (133) | 8n6 (20) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 17n12+68 (178) | 10n6 (22) | 20 | ||||||||||||
| Aikuinen | 20n12+100 (230) | 12n6 (25) | 23 | ||||||||||||
| Varttunut | 23n12+115 (264) | 14n6 (26) | 24 | ||||||||||||
| Vanha | 26n12+156 (325) | 16n6 (29) | 27 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 29n12+174 (362) | 18n6 (30) | 28 | ||||||||||||
| Ikivanha | 32n12+224 (432) | 20n6 (33) | 31 | ||||||||||||
| Suurmato | 35n12+280 (507) | 22n6 (35) | 32 | ||||||||||||
| Muinaismato | 38n12+304 (551) | 24n6 (37) | 35 | ||||||||||||
| Vihreiden lohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | |||||||||||
| Poikanen | 40 j, lento 100 j | 15 (+1 koko, +4 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 15 | Immuunius hapolle, | – | – | ||||||
| Hyvin nuori | 17 (+7 kehopanssari), | – | – | ||||||||
| Nuori | 20 (+10 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 20 | – | – | ||||||||
| Varhaisaikuinen | 22 (–1 koko, +13 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 22 | 1. | – | ||||||||
| Nuori aikuinen | 25 (–1 koko, +16 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 25 | VV 5/taika | 3. | 19 | |||||||
| Aikuinen | 27 (–2 koko, +19 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 27 | 5. | 21 | ||||||||
| Varttunut | 30 (–2 koko, +22 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 30 | VV 10/taika | 7. | 22 | |||||||
| Vanha | 33 (–2 koko, +25 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 33 | 9. | 24 | ||||||||
| Hyvin vanha | 36 (–2 koko, +28 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 36 | VV 15/taika | 11. | 25 | |||||||
| Ikivanha | 37 (–4 koko, +31 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 37 | 13. | 27 | ||||||||
| Suurmato | 40 (–4 koko, +34 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 40 | VV 20/taika | 15. | 28 | |||||||
| Muinaismato | 43 (–4 koko, +37 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 43 | 17. | 30 | ||||||||
Taistelu
Vihreä lohikäärme ei kaipaa kummoista syytä taistelun aloittamiseen, ja se käy minkäkokoisen olennon kimppuun tahansa. Jos kohde kiinnostaa sitä tai näyttää kovalta vastukselta, se tarkkailee sitä ensin piilosta selvittääkseen otollisimman hyökkäyshetken ja sopivimman taktiikan. Jos kohde vaikuttaa heikolta, vihreä lohikäärme ei lymyile turhia, sillä se nauttii kauhun kylvämisestä. Sillä on tapana ohjailla ihmisolioita pelottelun ja salaisvaikutuksen avulla ja puristaa tietoa seikkailijoiden kotimaista ja kyvyistä, lähitienoon tapahtumista ja mahdollisista aarteista.
Henkäysase (Yl)
Vihreällä lohikäärmeellä on yksi henkäysasetyyppi, syövyttävä kaasukeila (happokeila).
Vedessähengitys (Po)
Vihreä lohikäärme pystyy hengittämään vedessä ja voi käyttää henkäysasettaan, loitsujaan ja muita kykyjään esteettä veden alla.
Loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – salaisvaikutus (aikuinen tai sitä vanhempi), ylivalta ihmisolioon (ikivanha tai sitä vanhempi); 1/päivä – kasvien suurennus (vanha tai sitä vanhempi), kasvien käskytys (muinaismato).
Taidot
Hämäys, Piiloutuminen ja Äänetön liike katsotaan vihreiden lohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Metallilohikäärmeet
Metallilohikäärmeet ovat lohikäärmeiden sukukunnan hyvä haara. Uhattuina tai haastettuina ne ovat kuitenkin aivan yhtä hurjia kuin pahat serkkunsa, ja niillä on taipumusta ahneuteen ja ylpeyteen.
Hopealohikäärme
| Lauhkeat vuoristot | |
| | |
| Poikanen 4; hyvin nuori 5; nuori 7; varhaisaikuinen 10; nuori aikuinen 13; aikuinen 15; varttunut 18; vanha 20; hyvin vanha 21; ikivanha 23; suurmato 24; muinaismato 26 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina lainkuuliais-hyvä | |
| Poikanen 8–9 KN; hyvin nuori 11–12 KN; nuori 14–15 KN; varhaisaikuinen 17–18 KN; nuori aikuinen 20–21 KN; aikuinen 23–24 KN; varttunut 26–27 KN; vanha 29–30 KN; hyvin vanha 32–33 KN; ikivanha 35–36 KN; suurmato 38–39 KN; muinaismato 41+ KN | |
| Poikanen +4; hyvin nuori +4; nuori +5; muut – |
Hopealohikäärmeen suomut ovat poikasena siniharmaat ja hopearaitaiset. Iän myötä väritys kirkastuu, kunnes yksittäiset suomut eivät enää juuri erotu.
| Hopealohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 7n12+7 (52) | 2n8 (14) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 10n12+20 (85) | 4n8 (17) | – | ||||||||||||
| Nuori | 13n12+26 (110) | 6n8 (18) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 16n12+48 (152) | 8n8 (21) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 19n12+76 (199) | 10n8 (23) | 23 | ||||||||||||
| Aikuinen | 22n12+110 (253) | 12n8 (26) | 26 | ||||||||||||
| Varttunut | 25n12+125 (287) | 14n8 (27) | 27 | ||||||||||||
| Vanha | 28n12+168 (350) | 16n8 (30) | 30 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 31n12+186 (387) | 18n8 (31) | 32 | ||||||||||||
| Ikivanha | 34n12+238 (459) | 20n8 (34) | 35 | ||||||||||||
| Suurmato | 37n12+333 (573) | 22n8 (37) | 37 | ||||||||||||
| Muinaismato | 40n12+400 (660) | 24n8 (40) | 40 | ||||||||||||
| Hopealohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 40 j, lento 100 j (keskiverto) | 17 (+1 koko, +6 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 17 | Salahahmo, immuunius hapolle | – | – | |
| Hyvin nuori | 19 (+9 kehopanssari), | – | – | |||
| Nuori | 22 (+12 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 22 | 1. | – | |||
| Varhaisaikuinen | 24 (–1 koko, +15 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 24 | 3. | – | |||
| Nuori aikuinen | 27 (–1 koko, +18 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 27 | VV 5/taika | 5. | 20 | ||
| Aikuinen | 29 (–2 koko, +21 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 29 | 7. | 22 | |||
| Varttunut | 32 (–2 koko, +24 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 32 | VV 10/taika | 9. | 24 | ||
| Vanha | 35 (–2 koko, +27 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 35 | 11. | 26 | |||
| Hyvin vanha | 38 (–2 koko, +30 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 38 | VV 15/taika | 13. | 27 | ||
| Ikivanha | 39 (–4 koko, +33 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 39 | 15. | 29 | |||
| Suurmato | 42 (–4 koko, +36 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 42 | VV 20/taika | 17. | 30 | ||
| Muinaismato | 41 (–8 koko, +39 kehopanssari), kosketus 2, valmistautumaton 41 | 19. | 32 | |||
| ||||||
Taistelu
Hopealohikäärmeet eivät ole väkivaltaisia. Ne välttävät taistelua, ellei vastassa ole erittäin paha tai riidanhaluinen vihollinen. Tarvittaessa ne sokaisevat tai hämäävät vihollisiaan sumupilvi- tai säiden hallinta
Henkäysase (Yl)
Hopealohikäärmeellä on kaksi henkäysasetyyppiä, kylmyyskeila ja jähmetyskaasukeila. Jähmetyskaasukeilan alueella olevien olentojen on onnistuttava Sitkeys-laistossa tai ne jähmettyvät 1n6 kierrokseksi plus 1 kierrokseksi jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden.
Salahahmo (Yl)
Hopealohikäärme voi ottaa minkä tahansa Keskikokoisen tai sitä pienemmän eläimen tai ihmisolion hahmon perustoimintona kolmesti päivässä. Hopealohikäärme voi pysytellä eläin- tai ihmisoliohahmossaan niin kauan kuin haluaa ja valita sen jälkeen uuden salahahmon tai palata luontaiseen hahmoonsa.
Pilvikävely (Yl)
Hopealohikäärme pystyy kävelemään pilvien ja sumun päällä kuten kiinteällä maalla. Kyky on jatkuvatoiminen, mutta hopealohikäärme voi tukahduttaa sen tai ottaa sen takaisin käyttöön aina halutessaan.
Loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – sumupilvi (aikuinen tai sitä vanhempi), tuulten hallinta (vanha tai sitä vanhempi); 2/päivä – höyhenenkeveys (varhaisaikuinen tai sitä vanhempi); 1/päivä – säiden hallinta (ikivanha tai sitä vanhempi), käänteispainovoima (muinaismato).
Taidot
Hämäys, Loikkaus ja Naamioituminen katsotaan hopealohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Kultalohikäärme
| Lämpimät tasangot | |
| | |
| Poikanen 5; hyvin nuori 7; nuori 9; varhaisaikuinen 11; nuori aikuinen 14; aikuinen 16; varttunut 19; vanha 21; hyvin vanha 22; ikivanha 24; suurmato 25; muinaismato 27 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina lainkuuliais-hyvä | |
| Poikanen 9–10 KN; hyvin nuori 12–13 KN; nuori 15–16 KN; varhaisaikuinen 18–19 KN; nuori aikuinen 21–22 KN; aikuinen 24–25 KN; varttunut 27–28 KN; vanha 30–31 KN; hyvin vanha 33–34 KN; ikivanha 36–37 KN; suurmato 39–40 KN; muinaismato 42+ KN | |
| Poikanen +4; hyvin nuori +5; nuori +6; muut – |
Vastakuoriutuneen kultalohikäärmeen suomut ovat tummankeltaiset, joskin niissä on kullanhohtoisia pilkkuja.
Olennon varttuessa pilkut suurenevat, ja aikuisen suomut ovat jo kokonaan kultaiset. Kultalohikäärmeen naama on viiksekäs ja viisasilmeinen. Silmäterät haalistuvat iän myötä, kunnes silmät ovat kuin sulat kultalammikot.
| Kultalohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 8n12+16 (68) | 2n10 (16) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 11n12+33 (104) | 4n10 (18) | – | ||||||||||||
| Nuori | 14n12+42 (133) | 6n10 (20) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 17n12+68 (178) | 8n10 (22) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 20n12+100 (230) | 10n10 (25) | 24 | ||||||||||||
| Aikuinen | 23n12+115 (264) | 12n10 (26) | 26 | ||||||||||||
| Varttunut | 26n12+156 (325) | 14n10 (29) | 28 | ||||||||||||
| Vanha | 29n12+203 (391) | 16n10 (31) | 31 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 32n12+256 (464) | 18n10 (34) | 34 | ||||||||||||
| Ikivanha | 35n12+315 (542) | 20n10 (36) | 36 | ||||||||||||
| Suurmato | 38n12+380 (627) | 22n10 (39) | 39 | ||||||||||||
| Muinaismato | 41n12+451 (717) | 24n10 (41) | 41 | ||||||||||||
| Kultalohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 17 (+7 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 17 | Salahahmo, immuunius tulelle, | – | – | ||
| Hyvin nuori | 19 (–1 koko, +10 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 19 | – | – | |||
| Nuori | 22 (–1 koko, +13 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 22 | 1. | – | |||
| Varhaisaikuinen | 25 (–1 koko, +16 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 25 | 3. | – | |||
| Nuori aikuinen | 27 (–2 koko, +19 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 27 | VV 5/taika | 5. | 21 | ||
| Aikuinen | 30 (–2 koko, +22 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 30 | 7. | 23 | |||
| Varttunut | 33 (–2 koko, +25 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 33 | VV 10/taika | 9. | 25 | ||
| Vanha | 34 (–4 koko, +28 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 34 | 11. | 27 | |||
| Hyvin vanha | 37 (–4 koko, +31 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 37 | VV 15/taika | 13. | 28 | ||
| Ikivanha | 40 (–4 koko, +34 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 40 | 15. | 30 | |||
| Suurmato | 39 (–8 koko, +37 kehopanssari), kosketus 2, valmistautumaton 39 | VV 20/taika | 17. | 31 | ||
| Muinaismato | 42 (–8 koko, +40 kehopanssari), kosketus 2, valmistautumaton 42 | 19. | 33 | |||
| ||||||
Taistelu
Kultalohikäärmeellä on tapana neuvotella ennen taisteluun ryhtymistä. Jos vastassa on älyllisiä olentoja, se käyttää neuvottelussa Aikeen aavistusta ja Kovistelua päästäkseen niskan päälle. Taistelun aikana se hyödyntää siunausta ja onnihyvitystä; vanhemmat yksilöt käyttävät onnihyvityksensä heti päivän aluksi. Taisteleva kultalohikäärme käyttää runsaasti taikuutta. Sen mieliloitsuja ovat ajastettu tulipallo, hidastus, koskemattomuuskupu, löyhkäpilvi, myrkkypilvi, nukutus, sokkelo ja tulikilpi.
Henkäysase (Yl)
Kultalohikäärmeellä on kaksi henkäysasetyyppiä, tulikeila ja heikennyskaasukeila. Heikennyskaasukeilan alueella olevien olentojen on onnistuttava Sitkeys-laistossa tai ne kärsivät Voimakkuus-vaurioita 1 pisteen jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden.
Salahahmo (Yl)
Kultalohikäärme voi ottaa minkä tahansa Keskikokoisen tai sitä pienemmän eläimen tai ihmisolion hahmon perustoimintona kolmesti päivässä. Lohikäärme voi pysytellä eläin- tai ihmisoliohahmossaan niin kauan kuin haluaa ja valita sen jälkeen uuden salahahmon tai palata luontaiseen hahmoonsa.
Vedessähengitys (Po)
Kultalohikäärme pystyy hengittämään vedessä ja voi käyttää henkäysasettaan, loitsujaan ja muita kykyjään esteettä veden alla (tulikeila muuttuu veden alla äärimmäisen kuumaksi höyrykeilaksi).
Onnihyvitys (Lo)
Aikuinen tai sitä vanhempi kultalohikäärme voi koskettaa kerran päivässä jalokiveä (joka on yleensä upoksissa lohikäärmeen omassa nahassa) ja loitsia sen tuottamaan hyvää onnea. Niin kauan kuin lohikäärme kantaa tätä jalokiveä, se ja kaikki hyvät olennot (lohikäärmeen ikäryhmän järjestysluku) × 10 jalan säteellä saavat onnihyvitystä +1 laistoheittoihinsa ja testeihinsä niin kuin niihin vaikuttaisi onnenkivi. Jos lohikäärme antaa loitsimansa kiven toiselle olennolle, hyvityksen saa vain tämä uusi kantaja. Vaikutus kestää 1n3 tuntia plus 3 tuntia jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden, mutta se päättyy, jos jalokivi tuhotaan. Tämä kyky vastaa 2. tason loitsua.
Jalokivien paljastus (Lo)
Vanha tai sitä vanhempi kultalohikäärme voi käyttää tätä kykyä kolmesti päivässä. Tämä näentävaikutus toimii muutoin kuten taikuuden paljastus
Muut loitsunomaiset kyvyt
3/päivä – siunaus (varhaisaikuinen tai sitä vanhempi); 1/päivä – ies/täyttämys (vanha tai sitä vanhempi), aurinkopurkaus (ikivanha tai sitä vanhempi), ennaltanäkemisen lahja (muinaismato).
Taidot
Naamioituminen, Parannus ja Uinti katsotaan kultalohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Kuparilohikäärme
| Lämpimät mäkimaat | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 5; nuori 7; varhaisaikuinen 9; nuori aikuinen 11; aikuinen 14; varttunut 16; vanha 19; hyvin vanha 20; ikivanha 22; suurmato 23; muinaismato 25 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina kaoottis-hyvä | |
| Poikanen 6–7 KN; hyvin nuori 9–10 KN; nuori 12–13 KN; varhaisaikuinen 15–16 KN; nuori aikuinen 18–19 KN; aikuinen 21–22 KN; varttunut 24–25 KN; vanha 27–28 KN; hyvin vanha 30–31 KN; ikivanha 33–34 KN; suurmato 36–37 KN; muinaismato 39+ KN | |
| Poikanen +2; hyvin nuori +3; nuori +4; varhaisaikuinen +4; muut – |
Vastasyntyneen kuparilohikäärmeen suomut ovat punaruskeat ja hiukan metallinhohtoiset. Iän myötä niiden pinta saa kiiltoa, ja nuorten aikuisten suomuissa on jo lämmin kuparinhehku. Hyvin vanhojen yksilöiden nahka alkaa vihertää. Kuparilohikäärmeen silmäterät haalistuvat vähitellen, ja muinaismatojen silmät ovat jo kuin hohtavanturkoosit lasikuulat.
| Kuparilohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 5n12+5 (37) | 2n4 (13) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 8n12+8 (60) | 4n4 (15) | – | ||||||||||||
| Nuori | 11n12+22 (93) | 6n4 (17) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 14n12+28 (119) | 8n4 (19) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 17n12+51 (161) | 10n4 (21) | 21 | ||||||||||||
| Aikuinen | 20n12+80 (210) | 12n4 (24) | 23 | ||||||||||||
| Varttunut | 23n12+115 (264) | 14n4 (26) | 25 | ||||||||||||
| Vanha | 26n12+130 (299) | 16n4 (28) | 27 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 29n12+174 (362) | 18n4 (30) | 29 | ||||||||||||
| Ikivanha | 32n12+192 (400) | 20n4 (32) | 31 | ||||||||||||
| Suurmato | 35n12+245 (472) | 22n4 (34) | 33 | ||||||||||||
| Muinaismato | 38n12+304 (551) | 24n4 (37) | 35 | ||||||||||||
| Kuparilohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 40 j, lento 100 j (keskiverto) | 16 (+2 koko, +4 kehopanssari), kosketus 12, valmistautumaton 16 | Immuunius hapolle, hämähäkkikosketus | – | – | |
| Hyvin nuori | 40 j, lento 100 j (keskiverto) | 18 (+1 koko, +7 kehopanssari), kosketus 11, valmistautumaton 18 | – | – | ||
| Nuori | 20 (+10 kehopanssari), | 1. | – | |||
| Varhaisaikuinen | 23 (+13 kehopanssari), | 3. | – | |||
| Nuori aikuinen | 25 (–1 koko, +16 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 25 | VV 5/taika | 5. | 19 | ||
| Aikuinen | 28 (–1 koko, +19 kehopanssari), kosketus 9, valmistautumaton 28 | 7. | 21 | |||
| Varttunut | 30 (–2 koko, +22 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 30 | VV 10/taika | 9. | 23 | ||
| Vanha | 33 (–2 koko, +25 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 33 | 11. | 25 | |||
| Hyvin vanha | 36 (–2 koko, +28 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 36 | VV 15/taika | 13. | 26 | ||
| Ikivanha | 39 (–2 koko, +31 kehopanssari), kosketus 8, valmistautumaton 39 | 15. | 28 | |||
| Suurmato | 40 (–4 koko, +34 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 40 | VV 20/taika | 17. | 29 | ||
| Muinaismato | 43 (–4 koko, +37 kehopanssari), kosketus 6, valmistautumaton 43 | 19. | 31 | |||
| ||||||
Taistelu
Kuparilohikäärme pitää leikinlaskusta eikä yleensä vahingoita olentoa, joka osaa kertoa uuden vitsin, kaskun tai arvoituksen. Se hermostuu nopeasti niihin, jotka eivät osaa nauraa sen sutkauksille ja kepposille. Se yrittää usein pilkata ja härnätä vihollisiaan, jotta nämä antaisivat periksi tai erehtyisivät toimimaan typerästi.
Vihastunut kuparilohikäärme vangitsee vihollisensa kivi liejuksi
Henkäysase (Yl)
Kuparilohikäärmeellä on kaksi henkäysasetyyppiä, happojuova ja hidastuskaasukeila. Keilan alueella olevien olentojen on onnistuttava Sitkeys-laistossa tai ne hidastuvat (kuten hidastus-loitsussa) 1n6 kierrokseksi plus 1 kierrokseksi jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden.
Hämähäkkikosketus (Po)
Kuparilohikäärme voi kiipeillä kivipinnoilla kuten hämähäkkikosketus-loitsun käyttäjä.
Loitsunomaiset kyvyt
2/päivä – kiven muovaus (aikuinen tai sitä vanhempi); 1/päivä – kivi liejuksi tai lieju kiveksi (vanha tai sitä vanhempi), kiviseinämä (ikivanha tai sitä vanhempi), maansiirto (muinaismato).
Taidot
Hämäys, Loikkaus ja Piiloutuminen katsotaan kuparilohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Pronssilohikäärme
| Lauhkeat mäkimaat | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 5; nuori 7; varhaisaikuinen 9; nuori aikuinen 12; aikuinen 15; varttunut 17; vanha 19; hyvin vanha 20; ikivanha 22; suurmato 23; muinaismato 25 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina lainkuuliais-hyvä | |
| Poikanen 7–8 KN; hyvin nuori 10–11 KN; nuori 13–14 KN; varhaisaikuinen 16–17 KN; nuori aikuinen 19–20 KN; aikuinen 22–23 KN; varttunut 25–26 KN; vanha 28–29 KN; hyvin vanha 31–32 KN; ikivanha 34–35 KN; suurmato 37–38 KN; muinaismato 40+ KN | |
| Poikanen +4; hyvin nuori +4; nuori +6; muut – |
Pronssilohikäärmeen suomut ovat poikasena vihertävänkeltaiset, eikä niissä näy pronssia kuin häivähdys. Aikuisena suomut tummuvat ja muuttuvat hiljalleen täyteläisen pronssinvärisiksi. Vanhimpien yksilöiden suomuissa on sinimustat reunukset. Pronssilohikäärmeet ovat erinomaisia uimareita, sillä niillä on räpyläjalat ja sileä, tasainen suomupeite. Vanhemmiten niiden silmäterät haalistuvat, ja iäkkäimpien pronssilohikäärmeiden silmät ovat jo kuin hehkuvanvihreät lasikuulat.
| Pronssilohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 6n12+6 (45) | 2n6 (14) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 9n12+18 (76) | 4n6 (16) | – | ||||||||||||
| Nuori | 12n12+24 (102) | 6n6 (18) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 15n12+45 (142) | 8n6 (20) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 18n12+72 (189) | 10n6 (23) | 23 | ||||||||||||
| Aikuinen | 21n12+105 (241) | 12n6 (25) | 25 | ||||||||||||
| Varttunut | 24n12+120 (276) | 14n6 (27) | 27 | ||||||||||||
| Vanha | 27n12+162 (337) | 16n6 (29) | 29 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 30n12+180 (375) | 18n6 (31) | 31 | ||||||||||||
| Ikivanha | 33n12+231 (445) | 20n6 (33) | 33 | ||||||||||||
| Suurmato | 36n12+288 (522) | 22n6 (36) | 36 | ||||||||||||
| Muinaismato | 39n12+312 (565) | 24n6 (37) | 37 | ||||||||||||
| Pronssilohikäärmeiden kyvyt ikäryhmittäin | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erikoiskyvyt | ||||||
| Poikanen | 40 j, lento 100 j (keskiverto), | 16 (+1 koko, +5 kehopanssari), | – | – | ||
| Hyvin nuori | 18 (+8 kehopanssari), | – | – | |||
| Nuori | 21 (+11 kehopanssari), kosketus 10, valmistautumaton 21 | 1. | – | |||
| Varhaisaikuinen | 23 (–1 koko, +14 kehopanssari), | 3. | – | |||
| Nuori aikuinen | 26 (–1 koko, +17 kehopanssari), | VV 5/taika | 5. | 20 | ||
| Aikuinen | 28 (–2 koko, +20 kehopanssari), | 7. | 22 | |||
| Varttunut | 31 (–2 koko, +23 kehopanssari), | VV 10/taika | 9. | 23 | ||
| Vanha | 34 (–2 koko, +26 kehopanssari), | 11. | 25 | |||
| Hyvin vanha | 37 (–2 koko, +29 kehopanssari), | VV 15/taika | 13. | 26 | ||
| Ikivanha | 38 (–4 koko, +32 kehopanssari), | 15. | 28 | |||
| Suurmato | 41 (–4 koko, +35 kehopanssari), | VV 20/taika | 17. | 29 | ||
| Muinaismato | 44 (–4 koko, +38 kehopanssari), | 19. | 31 | |||
| ||||||
Taistelu
Pronssilohikäärme kaihtaa eläinten tappamista – joko se lahjoo ne ystävällisiksi esimerkiksi ruoalla tai ajaa ne pois taikakeinoin. Älyllisten olentojen aikeet se selvittää ajatusten paljastuksella.
Kun se hyökkää, se peittää ensin näkyvyyden sumupilvellä ja sitten joko rynnäköi tai – jos se on siivillä – sieppaa vihollisen mukaansa. Merellä taistellessaan se nostattaa vihollisiaan vastaan myrskyn tai murskaa niiden aluksen hännällään. Jos se on armelias, se vain jättää purren sumuun tai tyveneen tai särkee sen maston.
Henkäysase (Yl)
Pronssilohikäärmeellä on kaksi henkäysasetyyppiä, salamajuova ja karkotuskaasukeila. Elleivät karkotuskaasukeilan alueella olevat olennot onnistu Tahto-laistossa, ne eivät voi tehdä muuta kuin liikkua lohikäärmeestä poispäin 1n6 kierrosta plus 1 kierroksen jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden. Tämä on mieleen kohdistuva kiehdonta (pakotus) -vaikutus.
Vedessähengitys (Po)
Pronssilohikäärme pystyy hengittämään vedessä ja voi käyttää henkäysasettaan, loitsujaan ja muita kykyjään esteettä veden alla.
Salahahmo (Yl)
Nuori tai sitä vanhempi pronssilohikäärme voi ottaa minkä tahansa Keskikokoisen tai sitä pienemmän eläimen tai ihmisolion hahmon perustoimintona kolmesti päivässä. Lohikäärme voi pysytellä eläin- tai ihmisoliohahmossaan niin kauan kuin haluaa ja valita sen jälkeen uuden salahahmon tai palata luontaiseen hahmoonsa.
Loitsunomaiset kyvyt
Aina halutessaan – eläinten puhutus; 3/päivä – ruoan ja veden luonti (aikuinen tai sitä vanhempi), sumupilvi (aikuinen tai sitä vanhempi), ajatusten paljastus (vanha tai sitä vanhempi), veden hallinta (ikivanha tai sitä vanhempi); 1/päivä – säiden hallinta (muinaismato).
Taidot
Eränkäynti, Naamioituminen ja Uinti katsotaan pronssilohikäärmeiden luokkataidoiksi.
Vaskilohikäärme
| Lämpimät autiomaat | |
| | |
| Poikanen 3; hyvin nuori 4; nuori 6; varhaisaikuinen 8; nuori aikuinen 10; aikuinen 12; varttunut 15; vanha 17; hyvin vanha 19; ikivanha 20; suurmato 21; muinaismato 23 | |
| Kolme kertaa vakio | |
| Aina kaoottis-hyvä | |
| Poikanen 5–6 KN; hyvin nuori 8–9 KN; nuori 11–12 KN; varhaisaikuinen 14–15 KN; nuori aikuinen 17–18 KN; aikuinen 20–21 KN; varttunut 23–24 KN; vanha 26–27 KN; hyvin vanha 29–30 KN; ikivanha 32–33 KN; suurmato 35–36 KN; muinaismato 38+ KN | |
| Poikanen +2; hyvin nuori +3; nuori +4; varhaisaikuinen +4; muut – |
Vastakuoriutuneen vaskilohikäärmeen suomut ovat himmeät ja kirjavanruskeat. Ajan mittaan ne saavat kiiltoa ja muuttuvat lopulta metallinhohtoisiksi ja lämpimänpunertaviksi. Vaskilohikäärmeen pään suuret panssarilevyt ovat sileät ja kiiltävät, ja sillä on miekkamaiset leukasarvet, jotka terävöityvät iän myötä. Siivet ja kaulus ovat reunoilta vihreänkirjavat. Tämä reunusväri tummuu vähitellen. Vanhemmiten vaskilohikäärmeen silmäterät haalistuvat, kunnes sen silmät ovat kuin sulasta metallista muovatut kuulat.
| Vaskilohikäärmeet ikäryhmittäin | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Henkäysase (VA) | |||||||||||||||
| Poikanen | 4n12+4 (30) | 1n6 (13) | – | ||||||||||||
| Hyvin nuori | 7n12+7 (52) | 2n6 (14) | – | ||||||||||||
| Nuori | 10n12+20 (85) | 3n6 (17) | – | ||||||||||||
| Varhaisaikuinen | 13n12+26 (110) | 4n6 (18) | – | ||||||||||||
| Nuori aikuinen | 16n12+48 (152) | 5n6 (21) | 20 | ||||||||||||
| Aikuinen | 19n12+76 (199) | 6n6 (23) | 21 | ||||||||||||
| Varttunut | 22n12+110 (253) | 7n6 (26) | 24 | ||||||||||||
| Vanha | 25n12+125 (287) | 8n6 (27) | 25 | ||||||||||||
| Hyvin vanha | 28n12+168 (350) | 9n6 (30) | 28 | ||||||||||||
| Ikivanha | 31n12+186 (387) | 10n6 (31) | 29 | ||||||||||||
| Suurmato | 34n12+238 (459) | 11n6 (34) | 32 | ||||||||||||
| Muinaismato | 37n12+296 (536) | 12n6 (36) | 33 | ||||||||||||
Taistelu
Vaskilohikäärme puhuu mieluummin kuin taistelee. Jos jokin älyllinen olento yrittää lähteä sen luota suostumatta ensin puhekumppaniksi, se voi närkästyksissään estää lähdön salaisvaikutuksen tai nukutuskaasun avulla. Nukutettu olento saattaa herätä käpälän alta tai kaulaansa myöten hiekkaan haudattuna eikä pääse pois ennen kuin rupattelunhalu on tyydytetty. Todellisen vaaran uhatessa nuorimmat yksilöt lentävät pakoon ja kaivautuvat hiekkaan. Vanhemmat vaskilohikäärmeet paheksuvat moista karkuruutta mutta eivät itsekään taistele mielellään, ellei niillä ole selvää etulyöntiasemaa.
Henkäysase (Yl)
Vaskilohikäärmeellä on kaksi henkäysasetyyppiä, tulijuova ja nukutuskeila. Nukutuskeilan alueella olevien olentojen on onnistuttava Tahto-laistossa tai ne nukahtavat kestonoppamäärästään riippumatta 1n6 kierrokseksi plus 1 kierrokseksi jokaista lohikäärmeen saavuttamaa ikäryhmää kohden.
Džinnin esiinloihdinta (Lo)
Tämä muinaismatojen hallitsema kyky toimii pitkälti kuten hirviön esiinloihdinta
Muut loitsunomaiset kyvyt
Aina halutessaan – eläinten puhutus; 3/päivä – luonnonvoimien sieto (varhaisaikuinen tai sitä vanhempi; säde 10 j × lohikäärmeen ikäryhmän järjestysluku); 1/päivä – salaisvaikutus (aikuinen tai sitä vanhempi), tuulten hallinta (vanha tai sitä vanhempi), säiden hallinta (ikivanha tai sitä vanhempi).
Taidot
Eränkäynti, Hämäys ja Tiedonkeruu katsotaan vaskilohikäärmeiden luokkataidoiksi.
The text on this page is Open Game Content, and is licensed for public use under the terms of the Open Game License v1.0a.